Yet another sunset

Kuusamo kesäkuu 2012
Kuusamo kesäkuu 2012

Kuusamo on todellinen luonnonystävän aarrearkku, ja nyt en todellakaan puhu pelkästä Karhunkierroksesta, joka lienee useimmille tuttu. Retkikuntamme oli kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Pohjois-Kuusamon maisemissa ja saimme muutaman päivän aikana huikeita luontokokemuksia. Näitä toki osasimme odottaa. Kohokohtia oli neljän kotkan (maa- ja merikotkia) seuraaminen ”luomuna”, sinipyrstön livertely sekä jälleen kerran kuvissakin oleva Konttaisen auringonlasku. Ja auringonlaskusta selvittyämme alkoikin tulipallo jo nousemaan, Kuusamon korkeudellahan ei kesäaikaan käytännössä pimeässä tarvitse pelätä.

Kuvat © Mika Kaivola

Mainokset

Siiveniskuja

Alkukesäisenä yönä voi kokea valaistuksen kuin muunkin suhteen lähes taianomaisia hetkiä, suosittelen! Jopa tavanomaiset lokit vaikuttavat ihmeellisiltä olennoilta usvan työntyessä järvelle. Eikä näihin kokemuksiin vaadita juurikaan vaellusintoa, vaan laiskuri voi ihailla näytöstä auton ikkunasta =) Mukavaa juhannusta ja päivien lyhenemistä kaikille.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kuvat © Mika Kaivola

Kaislikossa suhisee

Retkikuntamme teki yhden yön täsmäiskun toukokuun viimeisenä viikonloppuna Puolangan Siikavaaralle, joka oli meille melko läheisestä sijainnista huolimatta ennestään tallaamatonta seutua. Tutustuimme Siikavaaraan Kometon suunnasta, joten eteläpuoli on meille edelleen kokematonta seutua. Kuten ennenkin olemme todenneet, on Kainuun vaarajonolta todella upeat maisemat ja tämän lisäksi Siikavaaralla on mukavaa vanhaa metsää. Ja kuten tunnettua, vanhassa metsässä viihtyy myös pahkat, j0ta toisinaan muodostavat puun kyljille mielikuvitusta kiihoittavia kolmiulotteisia taideteoksia. Vai mitä sinulle tulee mieleen tästä?

Puolanka toukokuu 2012

Vaarojen kupeessa oli myös monia pikku lampia, jotka kirjaimellisesti kuulostivat olevan eri eläimien mieleen. Kaislikossa suhisi tai oikeastaan kurnutteli, niin kiihkeät oli sammakoiden kevätmenot. Illan hieman pimetessä saimme myös majapaikassamme laavulla nauttia itikoiden lisäksi sammakoiden soitimesta. Lapsena sammakoita ja kutua tuntui olevan jokaisessa rapakossa, mutta nykyisin niitä kohtaa enää harvemmin. Vai johtuneeko siitä, että kyseiseen kevään-alkukesän ilmiöön ei vain enää kiinnitä niin suurta huomiota? Sammakkoineen kaikkineen Siikavaara osoittautui tutustumisen arvoiseksi kohteeksi, mielessä siintää syksyn sienivaellus.

Puolanka toukouu 2012

Kuvat © Mika Kaivola