Kotikulmia lintuperspektiivistä

Liminka helmikuu 2014
Liminka helmikuu 2014

Mennyt talvi on ainakin tuntunut poikkeuksellisen harmaalta ja loskaiselta. Perässäkävelijän kotikonnuilla ei suksia ole juuri tarvinnut eikä talven muutamilla retkilläkään ole ollut mitenkään ikimuistoiset olosuhteet. Kuva-arkiston päiväykset kertovat myös omaa karua kieltään, julkaisukelpoista materiaalia sitten sateisen syksyn on vasta helmikuun lopulta. Ja nämäkin coptercam -kokeilujen merkeissä.

Liminka helmikuu 2014
Liminka helmikuu 2014

Nöyränä Perässäkävelijä myös toteaa, että lähiretkeily kotikulmillakaan ei ole oikein päässyt vauhtiin. Liminganlahdella on pistäydytty pari kertaa sekä eräällä toisella ”linturopakolla”, mutta esimerkiksi haaveet merenjäällä hiihtämisestä ja merimökkeihin (tai mikähän se oikea nimitys niille majoille on?) tutustumisesta on tänä talvena saanut haudata. Perässäkävelijä on tähän mennessä saanut vaikutelman, että näiden kulmien viehätys perustuu niihin siivekkäisiin. Ja avariin maisemiin.

Satu revontulien synnystä

Oulu syyskuu2013
Oulu syyskuu2013
Oulu syyskuu 2013
Oulu syyskuu 2013

 Kipinät tanssivat taivaalla, muuttivat väriään ja leimusivat upeana valomerenä.

Lumi ei pöllyä eikä tuntureitakaan näissä kuvissa näy, mutta siitä huolimatta Satu revontulien synnystä sopii näihin tunnelmiin Perässäkävelijän mielestä mainiosti.

Kuvat © Mika Kaivola

 

Perämeressä

Oulu syyskuu 2013
Oulu syyskuu 2013

Mattolaituri kelluu perämeressä

meneminen on toisilla veressä

pitäis nukkua muttei nyt maltakaan

Aknestik

Perässäkävelijä on joutanut luuhaamaan Haukiputtaallakin, kuten kuvasta huomaa. Eipä olisi 90-luvun alussa eteläsuomalainen teini uskonut Aknestikkia kuunnellessaan, että niinkin voi tapahtua.

Kuva © Mika Kaivola

Kotikunnailla

DSC_8223
Liminka syyskuu 2013
DSC_8122
Liminka syyskuu 2013

Vaikka ruoho onkin vihreämpää aidan toisella puolella ja niin edelleen, on myös kotikulmilla ihan mukavia maisemia ja paikkoja. Muutakin kuin niitä siivekkäitä.

Perässäkävelijällä on vain usein paha tapa lähteä merta edemmäs kalaan ja pakko on myöntää, että nykyisiä kotimaisemia ei ole tullut erityisen innokkasti kierreltyä. Hullua sinänsä, kun joidenkin kilometrien päässä on ilmeisesti Suomen hienoin lintuvesi. Perässäkävelijän tavoitteena onkin lähiretkeilyn merkeissä tutustua kotiseutuun lenkkipolkuja laajemmin.  Onneksi niitä syksyn ensimmäisiä reposia pystyi ihailemaan ihan kotipihalla, eikä dinosauruksenkaan munia tarvitse kauaksi lähteä etsimään.

Kuvat © Mika Kaivola

DSC_8164
Liminka syyskuu 2013

Tulikettu taivahalla

Oulu maaliskuu 2013
Oulu maaliskuu 2013

Revontulet, reposet, taivaantulet, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Revontulet kiehtovat yhä, vaikka nykyään meidän ei enää tarvitsekaan arvailla syytä ilmiön taustalla. Kansanperinteessä on ihastuttavia tarinoita revontulista ja Perässäkävelijä tunnustautuu tuliketun faniksi. Esimerkiksi Veikko Huovinen kuvaa kyseisen olennon Havukka-ahon ajattelijassa Konsta Pylkkäsen suulla. Ilmatieteen laitoksen sivuilla voi lukea lisää revontulista kansanperinteessä.

Oulu maaliskuu 2013
Oulu maaliskuu 2013
Oulu maaliskuu 2013
Oulu maaliskuu 2013
Muonio maaliskuu 2013
Muonio maaliskuu 2013

Kuvat © Mika Kaivola

Lievää roihua taivaalla

Muistinpa Suomen luonnon kannesta, että onhan niitä pohjoisia valoja sentään saatu ihailla jo tälle talvelle. Tulevan revontulikauden mahtavuutta on rummutettu, toivottavasti saamme vielä kokea jotakin todella kaunista. Tässä esimakua kuluneelta syksyltä.

Oulu marraskuu 2012
Oulu marraskuu 2012
Oulu marraskuu 2012
Oulu marraskuu 2012

Kuvat © Mika Kaivola

 

Harvinainen valoilmiö

Pyhäjoki lokakuu 2012

Vuoden pimein aika on käsillä ja syystäkin on ikävä auringon säteitä. Sateisen kesän jälkeen sateinen syksy – joka vain tuntuu jatkuvan ja jatkuvan – saa todellakin harkitsemaan siirtymistä pohjoisemmille leveyksille. Vaikka vuosi jääkin retkikuntamme lokiin hyvin sateisena, kuvien perusteella aurinko on pilkahtanut ainakin muutaman kerran.

Pyhäjoki lokakuu 2012
Pyhäjoki lokakuu 2012

Kuvat © Mika Kaivola