Iltaa ja aamua Iivaarassa

Kuusamo elokuu 2015
Kuusamo elokuu 2015

Illan viimeinen auringon kajo ja aamun ensimmäiset säteet. Elokuussa ei enää tarvinnut valvoa niin kovin myöhään Kuusamon korkeudella tämä takia, mutta toisaalta makuupussista piti kömpiä pois epäinhimilliseltä tuntuvaan aikaa. Eli aikaisin.

Kuusamo elokuu 2015
Kuusamo elokuu 2015

Kaikesta huolimatta kannatti, illan hämärtyvät hetket ja aamun sarastus ovat ehdottomasti kokemisen arvoisia asioita. Kerta toisensa jälkeen ja näinkin tutussa paikassa.

Kuusamo elokuu 2015
Kuusamo elokuu 2015

It came from the sea

Fredvang Norway heinäkuu 2014
Fredvang Norway heinäkuu 2014

Ja valtasi kaiken harmaudella. Märkääkin se oli ja viileää, ainakin seuraavana aamuna. Näkyvyys katosi hetkessä. Sen pystyi melkein ottamaan käteen. Melkein tainomaista.  Tällaista ei voi kokea kotona, vaikka Perämeri jotain vastaavaa yrittää keväisin.

Merisavu. Vai voiko heinäkuussa mereltä tulleesta sumusta sanoa niin?

Fredvang Norway heinäkuu 2014
Fredvang Norway heinäkuu 2014

Sea smoke on the Atlantic Ocean in Norway July 2014. It´s almost magical.

 

Kuvat © Mika Kaivola

Iltavaloissa

Fredvang, Norja heinäkuu 2014
Fredvang, Norja heinäkuu 2014

Tai pitäisikö oikeammin sanoa yövaloissa. Meren kohina, auringon painuvat säteet ja kirkuvat lokit. Jotakin taianomaista siinä on, vaikka Perässäkävelijä äkäisen lokin hyökkäyksen kohteeksi varomattomuuttaan joutuikin. Ja ne häikäisevät valkoiset hiekkarannat. Norja ❤

 

Fdervang, Norja heinäkuu 2014
Fdervang, Norja heinäkuu 2014

We drove throug Lofoten last summer. Our trip was stunningly beatiful, especially those sandy beaches were real surprises.

Miksi mennä Kreikkaan kun voi mennä vaikka Norjaan…

Kvalvika, Norja, heinäkuu 2014
Kvalvika, Norja, heinäkuu 2014

Niitä upeita valkoisia hiekkarantoja löytyy pohjolastakin. Merivesi lienee viileämpää, mutta helteisenä heinäkuun päivänä sekin vain virkisti ja oli itse asiassa jopa hieman koukuttavaa.

Erään päivän retkikuntamme pyhitti Kvalvikaan tutustumiseen ja kipuaminen ylös-alas, ja toiseen suuntaan sama reitti kyllä kannatti. Kvalvika on ehkä yksi helpoiten saavutettavia rantoja, joihin ei autolla pääse käsiksi. Vaikka pientä patikkaa vaaditaankin, ei korkeuserot ja jyrkkyys haittaa edes korkeanpaikan pelkoista Perässäkävelijää. Rytenille jäi viime heinäkuun helteillä kiipeämättä, vaikka sieltä olisikin ollut ehkä parhaat näkymät rantsuun. Jopa paikalliset aviisit oli pullollaan taivastelua poikkeuksellisista helteistä sekä valtavista turistilaumoista.

Retkikuntamme oli asianmukaisesti varustautunut maastolenkkarein ja vaelluskengin, mutta tässä vaiheessa viimeistäänkin valkeni, että norjalaiset todellakin ovat ulkoilukansaa; yleisin varustus näytti norjalaisilla olevan rantasandaalit sekä simmarit. Niistä toki oli iloa huikaisevan kauniilla, laguuninomaisella rannalla.

Myös leirintäalueemme ranta oli huikea. Perässäkävelijä nautti siitä niin aamulla kuin illalla, ihan omassa rauhassa. Miksiköhän Norjassa horsmatkin oli kirkkaampia kuin kotona?

Kuvat © Mika Kaivola

Fredvang, Norja, heinäkuu 2014
Fredvang, Norja, heinäkuu 2014

Kotikulmia lintuperspektiivistä

Liminka helmikuu 2014
Liminka helmikuu 2014

Mennyt talvi on ainakin tuntunut poikkeuksellisen harmaalta ja loskaiselta. Perässäkävelijän kotikonnuilla ei suksia ole juuri tarvinnut eikä talven muutamilla retkilläkään ole ollut mitenkään ikimuistoiset olosuhteet. Kuva-arkiston päiväykset kertovat myös omaa karua kieltään, julkaisukelpoista materiaalia sitten sateisen syksyn on vasta helmikuun lopulta. Ja nämäkin coptercam -kokeilujen merkeissä.

Liminka helmikuu 2014
Liminka helmikuu 2014

Nöyränä Perässäkävelijä myös toteaa, että lähiretkeily kotikulmillakaan ei ole oikein päässyt vauhtiin. Liminganlahdella on pistäydytty pari kertaa sekä eräällä toisella ”linturopakolla”, mutta esimerkiksi haaveet merenjäällä hiihtämisestä ja merimökkeihin (tai mikähän se oikea nimitys niille majoille on?) tutustumisesta on tänä talvena saanut haudata. Perässäkävelijä on tähän mennessä saanut vaikutelman, että näiden kulmien viehätys perustuu niihin siivekkäisiin. Ja avariin maisemiin.

Frozen sunset

Muonio lokakuu 2013
Muonio lokakuu 2013

Tässä kansallismaisemassa Perässäkävelijän retkikunta on pyörinyt ennenkin, mutta on se vaan niin upea. Ja jopa Särkitunturissa saa olla ihan omassa rauhassa, kun valitsee ajankohdan oikein. Lokakuussa pärjäsi vielä vaelluskengillä, mutta näin joulukuussa tarvitsee lumikengät, että pääse ihan omille spoteille. Särkivaaran kodalle asti pääsee yleensä ilman kengissä kiinni olevia apuvälineitä lähes aina.

Maiseman lisäksi tai jopa sen sijaan Perässäkävelijästä parhautta on värit. Punaista ja häivähdys kaamoksen oranssia.

Muonio lokakuu 2013
Muonio lokakuu 2013

Kuvat © Mika Kaivola

Kahdeksan vuodenaikaa/ sydäntalvi

Muonio helmkuu 2013
Muonio helmikuu 2013

Perinteisesti Lapissa ja erityisesti saamelaisilla on neljän vuodenajan sijasta peräti kahdeksan vuodenaikaa. Perässäkävelijän retkikunta on yrittänyt kokea näitä kahdeksaa vuodenaikaa ahkerasti. Näin syystalven hetkinä, jotka Perämeren rannikolla ovat valitettavan sateisia, on mukava upota yhteen suosikkivuodenajoista, talveen.

Talvi on luonnossa rauhan ja levon, mutta myös eloonjäämistaistelun aikaa. Kaamoksen upeiden sinisten ja oranssien värikylläisten hetkien jälkeen helmikuun ensimmäisten päivien aurinko tuntuu todella kirkkaalta. Ja pakkasta riittää! Tulien äärellä onkin mukava lämmitellä ja nauttia vaikka sitten sitä nuotiomakkaraa. Lisää kahdeksasta vuodenajasta voi lukea vaikkapa Siidan sivuilta.

Kuvat © Mika Kaivola

Muonio helmikuu 2013
Muonio helmikuu 2013
Muonio helmkuu 2013
Muonio helmikuu 2013