Kesällä kerran

Suomussalmi elokuu 2013
Suomussalmi elokuu 2013

Perässäkävelijän kesään kuului muutakin kuin muuttolaatikoiden purkamista ja talon maalausta. Pienimuotoiseksi perinteeksi näyttää muodostuneen talviturkin heitto johonkin Kainuun kauniista erämaajärvistä, tällä kertaa elokuun alun helteillä.

Elokuun lämpimät, mutta Kainuussakin jo pimeät yöt ovat miellyttävää aikaa ulkoruokinnalle. Järvi antaa ruoaksi kalaa ja metsä sieniä ja marjoja. Jos suunnittelee yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle heittäytymistä, on elokuu tähän suotuisaa aikaa. Perässäkävelijän retkikunta palasi maalikylille muutaman oranssissa luksushotellissa vietetyn yön ja kauniin aamun jälkeen.

Kuvat © Mika Kaivola

Suomussalmi elokuu 2013
Suomussalmi elokuu 2013
Suomussalmi elokuu 2013
Suomussalmi elokuu 2013

Harvinainen valoilmiö

Pyhäjoki lokakuu 2012

Vuoden pimein aika on käsillä ja syystäkin on ikävä auringon säteitä. Sateisen kesän jälkeen sateinen syksy – joka vain tuntuu jatkuvan ja jatkuvan – saa todellakin harkitsemaan siirtymistä pohjoisemmille leveyksille. Vaikka vuosi jääkin retkikuntamme lokiin hyvin sateisena, kuvien perusteella aurinko on pilkahtanut ainakin muutaman kerran.

Pyhäjoki lokakuu 2012
Pyhäjoki lokakuu 2012

Kuvat © Mika Kaivola

Kaislikossa suhisee

Retkikuntamme teki yhden yön täsmäiskun toukokuun viimeisenä viikonloppuna Puolangan Siikavaaralle, joka oli meille melko läheisestä sijainnista huolimatta ennestään tallaamatonta seutua. Tutustuimme Siikavaaraan Kometon suunnasta, joten eteläpuoli on meille edelleen kokematonta seutua. Kuten ennenkin olemme todenneet, on Kainuun vaarajonolta todella upeat maisemat ja tämän lisäksi Siikavaaralla on mukavaa vanhaa metsää. Ja kuten tunnettua, vanhassa metsässä viihtyy myös pahkat, j0ta toisinaan muodostavat puun kyljille mielikuvitusta kiihoittavia kolmiulotteisia taideteoksia. Vai mitä sinulle tulee mieleen tästä?

Puolanka toukokuu 2012

Vaarojen kupeessa oli myös monia pikku lampia, jotka kirjaimellisesti kuulostivat olevan eri eläimien mieleen. Kaislikossa suhisi tai oikeastaan kurnutteli, niin kiihkeät oli sammakoiden kevätmenot. Illan hieman pimetessä saimme myös majapaikassamme laavulla nauttia itikoiden lisäksi sammakoiden soitimesta. Lapsena sammakoita ja kutua tuntui olevan jokaisessa rapakossa, mutta nykyisin niitä kohtaa enää harvemmin. Vai johtuneeko siitä, että kyseiseen kevään-alkukesän ilmiöön ei vain enää kiinnitä niin suurta huomiota? Sammakkoineen kaikkineen Siikavaara osoittautui tutustumisen arvoiseksi kohteeksi, mielessä siintää syksyn sienivaellus.

Puolanka toukouu 2012

Kuvat © Mika Kaivola

Kuukauden retkivinkki

Pyhäjoki tammikuu 2012

Komppaan mainioita erätarinoita kirjoittavaa Seppo Saraspäätä ja vinkkaan retkivinkiksi kuutamohiihtoa umpisessa. Kuten Saraspää Suomalaisen luontopäiväkirjassa kirjoittaa, on kuutamohiihto umpisessa yksi keskitalven huippukokemuksista.

Ensi viikolla on sään suosiessa mahdollista sujutella täysikuulla, mutta jo puolikuun alkaessa näkee hyvin. Tietenkin kannattaa varustautua otsalampulla ja miksei myös termarilla.

Jos pimeässä hiihtäminen ei kiehdo, myös talviset aurinkoiset aamutut ovat upeita. Hanki kimaltelee oranssissa aamuauringossa ja talven törröttäjätkin näyttävät erityisen hienoilta.

Pyhäjoki tammikuu 2012

Kuvat (c) Mika Kaivola

Muistoja syksyltä 2011/ Martinselkonen

Suomussalmi, syyskuu 2011 © Mika Kaivola

Syksy on patikoijan kulta-aikaa, ja niin se näytti jälleen olevan meidänkin retkikunnallemme kehnosta ruskasta ja kurjista keleistä huolimatta. Ehkä edellisiä syksyjä vähemmän tuli lähdettyä liikkeelle ja yömme nukuimme aiempaa useammin lämpimissä sisätiloissa, välillä jopa kaikilla mukavuuksilla höystettynä.

Aloitimme syksyn patikoinnit  Kuusamo-Kainuu maisemissa, eikä ruskan värejä luonnollisesti juurikaan vielä ollut. Näränkä-Martinselkonen yhdistelmäreissulla syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna olimme sentään ensimmäisen yön laavulla ja toisen yön mukavalla autiotuvalla. Laavulla on mukava herätä suoraan luontoon ja sytyttelemään tulia aamukahvia varten.  Autiotuvan lämmöstä taas ei olisi millään viitsinyt raahautua ihastelemaan syksyn ensimmäistä pakkasaamua, vaikka luonto näyttikin jälleen upeimpia puoliaan. Pakkasyön jälkeen oli mukava kävellä vielä huurteisessa metsässä ja myös suolla saattoi poiketa pitkoksilta.

Suomussalmi, syyskuu 2011 © Mika Kaivola
Suomussalmi, syyskuu 2011 © Mika Kaivola

Eräänä kuumana kesäviikonloppuna

Voikukka (Taraxacum officinale) - Pyhäjoki kesäkuu 2001

Lämpimänä, Suomen ilmastossa suorastaan kuumana, viikonloppuna voisi vaikka makoilla riippumatossa, nauttia viileitä juomia ja lukea keveää kirjallisuutta. Mutta meillä ei ole riippumattoa ja toimettomana makoilu alkaa jonkin ajan kuluttua tylsistyttämään.

Pyhäjoki kesäkuu 2011

Kissanpäivät ovat kissoja varten, tosin Viirukin osallistui mielellään kuvauspuuhiin – ainakin uteliaana assistenttinä.

Lämmöstä huolimatta päätimme suunnata läheiselle suolle, joka taitaa itseasiassa olla räme. Hillan kukkia näimme huolestuttavan vähän, mutta muuten reissu oli lämmöstä ja itikoista huolimatta oikein onnistunut.

Pyhäjoki kesäkuu 2011

Hämähäkkinverkkoja tapaa metsässä liikkuessa välillä jopa ärsyttävän paljon, mutta itse verkon kutojaa puuhissaan näkee huomattavasti harvemmin. Erityisesti ilta-aikaan olemme kuitenkin nähneet myös hämähäkkejä. Tähtäilyistä huolimatta tästä kaverista ei tullut kelvollista kuvaa.

Keltavästäräkki, tupasvilla ja nuokkuvavartinen sammal kukassaan kuuluvat suolla tavattaviin lajeihin. Kaikki näistä ovat yleisiä ja tapasimme myös tällä kuten niin monella muullakin retkellä aiemmin. Kesäillan valo antaa mukavat puitteet niin retkeilyyn kuin valokuvaukseen.

Keltavästäräkki (Motacilla flava) - Pyhäjoki kesäkuu 2011
Tupasvilla (Eriophorum vaginatum) - Pyhäjoki kesäkuu 2011
Sammal - Pyhäjoki kesäkuu 2011

Metsäkukkia

Metsätähti (Trientalis europaea) - Kuusamo kesäkuu 2011

Luonnossa liikkuessa kannattaa tähyillä yläilmojen lisäksi myös maan tasoon. Haaviin saattaa osua vaikkapa aivan mökin vieressä kasvava herkkä metsätähti. Tämän kuvan ottaminen ei vaatinut suuria ponnisteluja, vaan otosta sai tähtäillä aivan rauhassa jos itikoita ei lasketa mukaan.

Retkikuntamme useimmat kasvikuvat ovat vaaroilla ja selkosilla liikkumisen satoa, mutta esimerkiksi tupasvillaa

Tupasvilla (Eriophorum vaginatum) - Kuusamo kesäkuu 2011.

sopivissa kuvauspuitteissa on jopa hieman etsiskelty. Tämä tupasvilla on kuvattu iltaretkemme polun varrella, joka meni laajan suoalueen läpi. Itikoita lukuunottamatta ei häiriötä aiheuttavia tekijöitä ollut ja kesäkuun iltayön aurinko luo lempeät valaistusolosuhteet kuvaamiselle. Sama koskee myös kuvia suopursusta ja raatteesta.

Suopursu (Ledum palustre) - Kuusamo kesäkuu 2011

Mutta pääasiassa retkikuntamme kasvikuvat syntyvät siis niin, että kohtaamme retkillä mukavia kuvauksellisia kasveja. Toki kokemus on myös osoittanut, milloin ja missä mitäkin kuvattavaksi löytyy. Aivan kuten kaiken muunkin luontokuvauksen kohdalla, vaikka se sitten olisi kojussa pönöttämistä.

Raate (Menyanthes trifoliata) - Kuusamo kesäkuu 2011