Iltaa ja aamua Iivaarassa

Kuusamo elokuu 2015
Kuusamo elokuu 2015

Illan viimeinen auringon kajo ja aamun ensimmäiset säteet. Elokuussa ei enää tarvinnut valvoa niin kovin myöhään Kuusamon korkeudella tämä takia, mutta toisaalta makuupussista piti kömpiä pois epäinhimilliseltä tuntuvaan aikaa. Eli aikaisin.

Kuusamo elokuu 2015
Kuusamo elokuu 2015

Kaikesta huolimatta kannatti, illan hämärtyvät hetket ja aamun sarastus ovat ehdottomasti kokemisen arvoisia asioita. Kerta toisensa jälkeen ja näinkin tutussa paikassa.

Kuusamo elokuu 2015
Kuusamo elokuu 2015
Mainokset

Seasons

seasons_900px

 

Kuvakin sen kertoo, samoja maisemia on kouluttu eri vuodenaikoihin. Eikä siihen kyllästy, ei sitten millään. Jo pelkästään kulkupelin vaihtuminen jaloista metsäsuksiin ja talven tuoma valinnan vapaus reittien suhteen tuo vaihtelua. Ja onhan se tuttu puronmutkakin aina ihan eri näköinen. Kevättalvella, joka ei ole mukana tässä kuvakimarassa, se samainen mutka suorastaan hymyilee. Kaamoksen aikana (alhaalla oikealla) taas hytisee.

Same place, different seasons.

It came from the sea

Fredvang Norway heinäkuu 2014
Fredvang Norway heinäkuu 2014

Ja valtasi kaiken harmaudella. Märkääkin se oli ja viileää, ainakin seuraavana aamuna. Näkyvyys katosi hetkessä. Sen pystyi melkein ottamaan käteen. Melkein tainomaista.  Tällaista ei voi kokea kotona, vaikka Perämeri jotain vastaavaa yrittää keväisin.

Merisavu. Vai voiko heinäkuussa mereltä tulleesta sumusta sanoa niin?

Fredvang Norway heinäkuu 2014
Fredvang Norway heinäkuu 2014

Sea smoke on the Atlantic Ocean in Norway July 2014. It´s almost magical.

 

Kuvat © Mika Kaivola

Iltavaloissa

Fredvang, Norja heinäkuu 2014
Fredvang, Norja heinäkuu 2014

Tai pitäisikö oikeammin sanoa yövaloissa. Meren kohina, auringon painuvat säteet ja kirkuvat lokit. Jotakin taianomaista siinä on, vaikka Perässäkävelijä äkäisen lokin hyökkäyksen kohteeksi varomattomuuttaan joutuikin. Ja ne häikäisevät valkoiset hiekkarannat. Norja ❤

 

Fdervang, Norja heinäkuu 2014
Fdervang, Norja heinäkuu 2014

We drove throug Lofoten last summer. Our trip was stunningly beatiful, especially those sandy beaches were real surprises.

Mutkan takana aukeaa aina entistä upeampi näkymä

Lofootit, Norja, heinäkuu 2014
Lofootit, Norja, heinäkuu 2014

Perässäkävelijän retkikunta kävi kääntymässä Pohjois-Norjassa heinäkuun loppupuolella. Tai kun rehellisiä ollaan, niin tulihan siellä jokunen yö vietettyä. Teltassa. Ja Jäämeressäkin uitiin. Kyseessä oli auto- ja päiväpatikkareissun yhdistelmä, paikkojen katsastus. Sitä seuraavaa kertaa varten.

Haaveissa oli ollut jo jonkun aikaa ottaa tuntumaa Lofootteihin sekä mahdollisesti myös muutamiin muihin saariin. Ja tämä todellakin toteutui, Lofoottien lisäksi olimme Vesterålenissa sekä Senjalla. Eikä Norja nytkään tuottanut pettymystä, lähes 30 vuotta kestänyt rakkaus vain syvenee. Asiaa toki auttaa Diplom-IS, Solo sekä Kvikk Lunsj. Kuuluu jokaiseen täydelliseen Norjan matkaan.

Ensimmäinen varsinainen etappi, Narvikin autioilla kaduilla kruisailemisen jälkeen, oli Lofoottien saariryhmä. Kunnianhimoisesti ajelimme aina Å:n kylään asti, jonne turistipaljoudesta järkyttyneinä emme sitten reissulla enää menneet. Myös autolla saavutettavat, hehkutetut rannat kuten Eggum, Uttakleiv ja Haukland olivat täynnä innokkaita turisteja. Ja lampaita. Rannoista on mukavasti juttua 68 North -blogissa.

Pystytimme leirin Fredvangiin leirintäalueelle, jossa oli upeat rannat sekä lähistöllä listaamiamme kohteita. Ja mutkan takaahan aukeni aina upeampi maisema, kuten matkalla Nusfjordin kuuluun kalastajakylään saimme huomata. Jos Perässäkävelijä pystyi maisemia katselemaan joko tien kapeuden tai korkeanpaikan kammon vuoksi. Jälkimmäinen vaiva hieman hankaloittaa Norjanmatkailua.

Kuva © Mika Kaivola

#Kylmäluoma #Taivalkoski

Taivalkoski kesäkuu 2014
Taivalkoski kesäkuu 2014

Retkikuntamme nautiskeli kesäkuun viimeisenä viikonloppuna luonnon rauhasta, Taivalkosken upeista maisemista sekä huomattavan pienestä itikkamäärästä ajankohtaan nähden.

Erään taukopaikan vieraskirjaan oli joku kirjoittanut, että Kylmäluoma ja Martinselkonen ovat parhaita paikkoja maailmassa. Perässäkävelijäkin tykkää näistä paikoista ja kovasti tykkääkin, mutta en suosittele. Älkää tulko tai menkö, kävijöitä on ihan riittämiin jo nyt. Joka kerta sydäntä kirvelee, kun muita tungeksii omilla mansikkapaikoilla. Ja kuitenkin ymmärtää, että Koillismaalla, Kainuussa ja Lapissa turistien mahdollisesti jättämät rahat ovat tärkeitä. Kun ei se maisema sinällään elätä.

Mutta Perässäkävelijä kyllä elää näistäkin maisemista.
 

Taivalkoski kesäkuu 2014
Taivalkoski kesäkuu 2014

 

Kuvat © Mika Kaivola

Kesällä kerran

Suomussalmi elokuu 2013
Suomussalmi elokuu 2013

Perässäkävelijän kesään kuului muutakin kuin muuttolaatikoiden purkamista ja talon maalausta. Pienimuotoiseksi perinteeksi näyttää muodostuneen talviturkin heitto johonkin Kainuun kauniista erämaajärvistä, tällä kertaa elokuun alun helteillä.

Elokuun lämpimät, mutta Kainuussakin jo pimeät yöt ovat miellyttävää aikaa ulkoruokinnalle. Järvi antaa ruoaksi kalaa ja metsä sieniä ja marjoja. Jos suunnittelee yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle heittäytymistä, on elokuu tähän suotuisaa aikaa. Perässäkävelijän retkikunta palasi maalikylille muutaman oranssissa luksushotellissa vietetyn yön ja kauniin aamun jälkeen.

Kuvat © Mika Kaivola

Suomussalmi elokuu 2013
Suomussalmi elokuu 2013
Suomussalmi elokuu 2013
Suomussalmi elokuu 2013